Jätskiä?

Syön jäätelöä ja kerron mitä tykkäsin. Tarkoitus olisi ehkä myös vertailla eri valmistajien samoja makuja. Tai sitten vaan valittaa, jos joku ei ole hyvää. Täysin puolueellisia mielipiteitä jaossa, ja melko hitaaseen tahtiin, sillä edellinen jätski pitää saada alta pois että viitsii ostaa seuraavan. Eli jos olen arvostellut täällä jotain hirveää, seuraavaa postausta saa odottaa vähän pidempään.

torstai 23. elokuuta 2012

Laktaasientsyymit

Joku on muuten ehkä saattanut miettiä, että miten pystyn hyvillä mielin testailemaan laktoosisia jäätelöannoksia vaikka mainostankin olevani laktoosi-intolerantikko. Varsinkin pienenä tuli välillä kipeän vatsan uhallakin sitä jäätelöä vedeltyä  kilokaupalla. Sittemmin laktoosivammasta kärsiville herkuttelijoille on luotu pelastus:

Laktaasientsyymiä ja proteaaseja sisältävä laktoosinpilkkojapilleri pilkkoo laktoosisen sapuskan laktoosin niinkuin elimistön omat laktaasientsyymit tekisivät jos ne toimisivat oikein. Yksi nappula vaan kurkusta alas ennen laktoosista sapuskaa, ja kaikki on hyvin. Näitä löytyy jopa joistakin ruokamarketeista, mutta apteekista ja vissiin luontaistuotekaupoistakin kannattaa katsella. Merkkejä on useita, tämä taitaa olla kolmas vai neljäs kokeilemani, ja kaikki ovat toimineet hyvin.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla, ja pitää purkki reissussa mukana jos ne itselle sopivat. Niiden avulla voi kätevästi vaikkapa tuttavan luona kahvipöydässä syödä sitä kermakakkua josta illan emäntä on unohtanut tehdä laktoosittoman sinua varten. Ja mm. ulkomailla ovat korvaamaton apu, varsinkin jos ei ole varma tuotteiden sisällöstä (tuli huomattua mm. Japanissa, jossa tuoteselosteita oli usein mahdoton lukea). Ja tietenkin, niiden avulla voi syödä paljon jäätelöä!

Ainon Tyrniluodon Aarre


Tyrnijäätelöä! Oli kyllä niin vinkeä uutuus, että olihan sitä pakko kokeilla. Paketissa on vaniljan ja tyrnin makuista jäätelöä sekaisin, ja tyrnihilloa. Tyrnijäätelö oli kellertävää, ja hillo oikein kirkkaan oranssia. Ihanan kirkkaat värit jäätelölle! Se kellertävä tyrninmakuinen jäätelö oli oikein hyvää, siitä oli tyrnin voimakkain terä poissa joten ei vääntynyt naama ruttuun sitä syödessä. Sen sijaan tyrnikastike oli paljon vahvempaa, ja maku vain vahvistui sen vähän notkistuessa lämpimässä. Ei kuitenkaan sekään ihan yhtä vahvaa kuin tyrnimarjaa kokonaisena purtaessa. Ehdottomasti kuitenkin aitoja makuja ja värejä ja kirpeyttä!

Olin yllättynyt ettei tämä jäätelö ollut oikeastaan ollenkaan raikas. Siitä tuli jostain syystä mieleen Hillasoiden Helmi, joka sekin on kirpakammasta marjasta tehtyä jäätelöä, mutta silti selvästi jäätelömäisen täyteläistä eikä mitään kirpeänraikasta. Esimerkiksi Karpalokinuski tuntui paljon raikkaammalta maulta. Tämä ei ehkä ihan lasten makuun sovi aidon tyrninmakunsa takia (veikkaan että itse en olisi innostunut pentuna), mutta nyt sitä menee pieninä herkutteluannoksina. Kannattaa testata jos tyrni uppoaa, vaikka onkin arvomakuna lakkajäätelön tapaan kalliimpi Aino.

Pingviinin Tiikeripaketti


Tiikeri on makuna hyvin perinteinen tapaus. Perinteistä vaniljajäätelöä appelsiinihilloraidoilla. Appelsiinista tulee vähän mieleen Pirkan Amppari- ja Murkku mehujäiden appelsiiniosio. Oma mielipiteeni tiikeristä on, että appelsiinia saisi olla paaaaljon enemmän. Tuossa kyseisessä paketissa ei se edes ollut kunnon raitoina, vaan jäätelö maistui lähes pelkästään vaniljalta, ja tuossa keskellä oli iso appelsiinisilmä. Ei sillä, se appelsiinisilmä oli mukavan raikas siinä! Mutta kokonaisuutena aika vaniljainen jäätelö. Perinteisistä pakettijätskimauista kuitenkin raikkain ja piristävin.

perjantai 17. elokuuta 2012

Ainon karpalokinuski

Kun ensimmäisen kerran maistoin tätä karpalokinuskijäätelöä ensimmäisten ainojen tultua myyntiin, en pitänyt siitä. Karpalon maku on tässä jäätelössä niin aito, että jos ei sen happamuudesta pidä, ei tämä välttämättä ole ykkösherkku. Nyt vähän vanhempana olen alkanut arvostaa tätä ihan uudella tavalla. Kirpakka karpalo sopivan makea kinuski täydentävät toisiaan mukavasti, ja raikastavat tavallisen vaniljajäätelön.

Kinuskia ja karpaloa on jäätelössä ihan mukavasti, mutta voisi olla myös ihan hyvin enemmänkin. Sopivasta kohdasta kun jäätelöä maistaa, ei välttämättä maistu kumpikaan:/ Karpalo on jäätelössä hilloraitoina, sattumia ei juuri ole, mutta maku on selkeästi aito, eikä esanssinen. Tämä jäätelö ei ole liian makeaa, joten sitä voi ihan vahingossa syödä paljonkin ällöttymättä. Lisäksi tämä jäätelö on vähälaktoosinen! Uskaltaisin suositella tätä aikuisempaan makuun tuon karpaloisuuden takia, sillä itseeni se ei ainakaan muksuna vedonnut. Nyt kuitenkin toimii hyvin, ja maku sopii loistavasti myös syksyyn.

En muuten edelleenkään osaa tehdä kunnon jätskipalloja, kuten kuvista näkyy! Vinkkejä saa antaa.. Nyt kun muutto alkaa olla ohi, aloitan kunnon treenin taas, ja postauksiakin toivottavasti tulee taas useammin.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Choko Grande ja mansikoita!

Työpäivän piriste, yksinkertainen ja nopea jäätelöannos, joka pitää kyllä jakaa teidänkin kanssa! Tuohon on rikottu Pirkan Choko Grande jäätelöpuikko, ja pohjalla on mansikoita. Choko Grande on hintaansa nähden aivan loistava jäätelötikku, ihanan maukas vanilja, ja toisaalta herkullinen vaalea maitosuklaa ja manteli. Yksi vanhoista suosikeistani.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Ingman Creamy Brysselin kinuskikeksi


Tänään testivuorossa oli työkaverin suosittelema Creamyn Brysselin kinuskikeksi. Jälleen uusi, persoonallinen vähälaktoosinen jäätelömaku! Oikein loistavaa.  Kannen mukaan paketti sisältää keksikermajäätelöä, vohveli-kinuskikastiketta ja toffeelastuja. Ja edellisen maistamani Ceramyn tapaan maussa ja mausteissa ei oltu säästelty!

Etenkin jäätynyt kinuskikastike oli joitain loistavaa, ja sitä oli oikein mukavasti! Olisin voinut syödä pelkästään niitä kastikepalastia vaikka miten innolla! Toffeelastut olivat harvinaisempia, mutta maistuivat selkeästi jäätelön seassa. Ensimmäisessä kuvassa niitä näkyy tuossa pinnalla. Jäätelön keksiosio ei ollut onneksi murusina, vaan makuna ja "jauheena", eli ei jäänyt hampaankoloon. Keksi teki jäätelöstä mielestäni toffeen kanssa hieman tunkkaisen makuisen, ja kokonaisuus oli niin makea ettei tätä jäätelöä kyennyt syömään kerralla kovin paljoa.

Tuli sitä silti syötyä, kun yritin saada fiksun näköisiä jäätelöpalloja kuvattavaksi. Söin siis kaikki pahiten epäonnistuneet. Sain muutama päivä sitten itselleni jäätelöpallokauhan, mutta kuka olisi uskonut että sen käyttö olisi noin vaikeaa! Tai siis kyllähän sillä jäätelöä koolista ylös saa, mutta se että palloista tulisi kauniita taitaa olla liikaa pyydetty. Tässä jäätelössä pallojenteon teki haasteelliseksi vielä nuo toffee- ja kinuskipalat. Ne pyörähteli kauhalla kaapiessa vähän minne sattuu ja rikkoivat palluran. Tässä on harjoittelemista!

Tämä jäätelö on ehdottomasti toffeen ja kinuskin, ja todella makean jäätelön ystäville. Itselleni kyllä hippusen liian makeaa tavaraa.


Pingviini suklaa-nougat paketti

Jätskipostailut on viimeaikoina jääneet vähän vähemmälle, mutta tarkoitus olisi korjata tilannetta pikkuhiljaa.  Vanhempien luona pääsin jälleen perinteisten makujen äärelle. Tässä on lapsuuteni suosikkimaku, "roskajäätelö"! Tässä jäätelössä ei ole kastikkeita, vaan suklaa ja nougatpähkinä ovat jäätelössä mukana pikkuhippuina, eli "roskina" niinkuin muksuna asian elegantisti ilmaisin. Itse jäätelö on tuoteselosteen mukaan tavallista vaniljakermajäätelöä, mutta ainakin minusta se on ottanut kyllä noista hippusista mukavasti makua. Jäätelö ei ole liian makeaa, ja "roskat" tekevät siitä vähän rouskuvan hampaissa. Molemmat maut erottuvat selvästi, mutta sopivat loistavasti yhteen. Perinteinen, mutta toimiva maku.